Ikävalko-nimi
Ikävalko-nimen juuret: Kansanperintöä ja tieteellisiä tulkintoja
Ikävalko-nimen alkuperästä on esitetty useita mielenkiintoisia teorioita, jotka ulottuvat aina esihistorialliselle pakanuuden ajalle asti. Koulunjohtaja Väinö Ikävalko on koonnut näitä näkemyksiä suvun vaiheita valottavaan teokseen.
Kolme teoriaa nimen synnystä
1. Ulkonäkö ja kansanperinne
Vanhimman perimätiedon mukaan nimi annettiin henkilölle, joka oli nuoruudestaan saakka poikkeuksellisen vaalea – ”iholtaan ja hiuksiltaan valkoinen”.
2. Muinaissuomalainen toivenimi
Nimistötutkijat, kuten tohtori Aarno Maliniemi ja professori Viljo Nissilä, liittävät nimen muinaissuomalaiseen pakanalliseen perinteeseen. Ikä-alkuiset nimet (kuten Ikämieli ja Ikävalta) olivat tyypillisesti poikien nimiä, joilla toivottiin lapselle pitkää ikää ja kestävyyttä suvun turvaajana. Ikävalko kuuluukin maamme vanhimpaan nimistökerrostumaan, joka on säilynyt kauemmin kuin monet aatelisnimemme.
3. Paikkaan ja taloon liittyvä alkuperä
Nimelle on esitetty myös maantieteellisiä ja taloushistoriallisia selityksiä:
- Venevalkama: Professori Alfred Salmela on esittänyt, että nimi juontuisi venäjän kielen sanasta volok tai viron sanasta valga. Tässä tulkinnassa Ikävalko viittaisi ”vanhaan satamaan” tai venevalkamaan, jonka kautta aluksia vedettiin kannasten yli.
- Talon vanha isäntä: Akateemikko Kustaa Vilkuna piti Salmelan teoriaa kielitieteellisesti epätodennäköisenä. Hänen mukaansa nimi on voinut syntyä erottamaan Valko- tai Valkonen-nimisen talon asukkaita: kun talosta erosi nuorempi osakas, taloon jäänyttä vanhempaa asukasta alettiin kutsua Ikävalkoksi.
Esihistorian hämärään peittyvä alkuperä
Vaikka tieteelliset teoriat eroavat toisistaan, tutkijat ovat yksimielisiä nimen kunnioitettavasta iästä. Kuten Väinö Ikävalko toteaa, nimen todellinen alkuperä on niin kaukainen, että se peittyy lopulta esihistoriallisen pakanuuden hämärään.
Lähde: Ikävalko-suku, Pieksämäki 1971.
Kotimaisten kielten keskusen nimistötutkija Sauli Kepsu selvittää teoksessaan Kannaksen kylät Karjalan kannaksen asutusnimistön alkuperää, ikää ja levikkiä. Tutkimustulosten perusteella hän tekee asutushistoriallisia päätelmiä. Tutkimuksen kohteena on yli 2000 vanhoista asiakirjoista poimittua paikannimeä. Teoksessa on päätelmiä myös sukunimestä Ikävalko ja paikannnimestä Ikävalkola.
Kirjoittaja: Saulo Kepsu
Kannaksen kylät: Kotimaisten kielten verkkojulkaisuja 54. Helsinki 2018.
Kannaksen kylät (kotus.fi) (18.3.2024)
7